Pidän itseäni muutoksen asiantuntijana. Kouluttauduin Otaniemessä diplomi-insinööriksi muuttamaan maailmaa. Pääsinkin heti tehtäviin, jossa teollisia prosesseja digitalisoitiin. Huomasin pian, että ”tekniikka helppo - ihminen vaikea”. Aloin opiskella systemaattisesti menetelmiä, joilla ihmisen muutosvastarintaa vähennetään ja muutoksesta tehdään helpompaa. Olen samalla muuttunut itse ja nauttinut muutoksesta diplomi-insinööristä humanistiksi. Tällä hetkellä siivoan Savonlinnan kotia, koska en saanut opettajan töitä Savonlinnasta vaan Espoosta. Samaan aikaan pitkäaikaiset Espoon entisen kotini vuokralaiset muuttavat pois. Koen, että minun on määrä palata Espooseen, minua suuremmat voimat ohjaavat tätä matkaa. Mutta miten tuskaiselle muutos tällä kertaa tuntuukaan.
Olen persoonaltani ratkaisukeskeinen ja positiivinen. Havaitsen kuitenkin tässä viimeisimmässä muutoksessa, missä palaan Espooseen, entiseen kotiini, muutos uuteen työkulttuuriin tuottaa enemmän surua kuin iloa. Olen kiintynyt Savonlinnan kotiini ja tuttuihin kuvioihin, jota rytmittää päivätyö opettajana ja iltatyöt joogaohjaajana. Pikkukaupunki on helppo ympäristö, etäisyydet ovat lyhyitä, lähes kaikki minulle tärkeät harrastuspaikat, jäähalli (taitoluistelu) ja kuvataidekoulu (taiteen työpajat) ovat kävelyetäisyydellä. Osin arki pysyy samana, olen edelleen opettaja ja ohjaan etänä (Zoom) ja viikonloppuisin tuttuja joogaryhmiä. Jäähallikin on vieressä, ykeisöluisteluvuoroilla harrastuksen jatkaminen on mahdollista, ehkä löytyy ryhmäkin (tosin hinnat ovat kalliimpia), samoin kuvataide välineineen kulkee mukana. Paljon on myös sellaista, mitä olen kaivannut, tytär asuu metromatkan päässä, veljentyttäret kävelymatkan päässä, siskolla voi käydä kylässä iltaisin, monet tärkeät kaverit ovat lähellä ja paljon on varmasti sellaista uutta ja jännää, mitä en vielä tiedä. Vielä on viikko #tiedetaide -leiriä ja Savonlinnan kodin siivousta uutta vuokralaista varten. Ehkä se suurin suru liittyy luontoyhteyteen, vaikka tulen asumaan Espoossakin kauniissa ympäristössä, niin se on rakennettua ympäristöä. Savonlinnasta löydän villin järviluonnon kävelyetäisyydellä.
